Yrityskauppa voi parhaimmillaan toimia tehokkaana sysäyksenä muutokselle, kun organisaation sisäinen muutosvalmius on ensin rakennettu kuntoon. Terveyspalveluyhtiö PlusTerveys laajensi omistajapohjaansa ja laajensi strategiansa painopistettä suun terveydestä kokonaisterveyteen. Toimitusjohtaja Joni Aaltosen johdolla toteutetut nopeat yritysostot vaativat perusteellisen pohjatyön, joka loi organisaatiolle valmiuden uudistua.
Moni kasvuyrityksen omistaja tunnistaa tilanteen: yritys on kannattava ja markkina-asema on kunnossa, mutta orgaaninen kasvu ei enää riitä viiden vuoden tavoitteisiin. Vaihtoehdoiksi jäävät yritysostot, uusi rahoitus tai molemmat.
Siinä vaiheessa herää kysymys: mitä käytännössä tapahtuu, kun yhtiöön tulee ulkopuolinen omistaja? Voland-perheeseen kuuluva PlusTerveys kävi tämän pohdinnan läpi alkuvuonna.
PlusTerveys on vuonna 1978 perustettu terveyspalveluyhtiö ja alan suurimpia suunterveyden yksityisiä toimijoita Suomessa. Sen omistajia ovat yhtiössä työskentelevät hammaslääkärit, lääkärit sekä toimiva johto. Kyseessä on siis ammattilaisten yhteenliittymä eikä sijoittajavetoinen ketju.
Tällainen yritys saattaa kuulostaa kaukaiselta, jos oma yritys on ohjelmistotalo tai teollisuuden alihankkija. PlusTerveydellä on kuitenkin samanlaiset lähtökohdat kuin monella teknologiayhtiöllä: pitkä historia, vahva asiakaskokemus ja sitoutunut henkilöstö sekä halu uudistua.
Toukokuussa 2026 PlusTerveyden hallitus hyväksyi uuden kasvustrategian vuoteen 2030 asti. Samalla omistajapohja laajeni: Voland tuli mukaan vähemmistöosakkaaksi ja kanssayrittäjäksi, Varma instituutiosijoittajaksi.
Elokuussa yhtiö julkisti jo kaksi yrityskauppaa. PlusTerveyden kokemukset kertovat kanssayrittäjyydestä enemmän kuin yksikään esite.
Ulospäin nopealta näyttävä tahti oli toimitusjohtaja Joni Aaltosen mukaan luonnollinen jatkumo päätöksille, joita tehtiin jo aiemmin.
PlusTerveyden uusi strategia ei ollut pelkkää hienosäätöä. Fokusta laajennettiin siirrettiin suun terveydestä terveyspalveluihin, diagnostiikkaan ja mielenterveyspalveluihin.
Aaltonen tiivistää suunnan neljään sanaan: "Kasvava, kehittyvä, kannattava ja uudistuva."
Yrityksen lähtötilanne oli selvä. "Todettiin, ettei uudistumiselle löydy nopeaa etenemistapaa muuten kuin kehittämällä yhtiötä myös epäorgaanisesti."
Moni yritys hakee ensin rahoitusta ja alkaa vasta sitten etsiä ostokohteita. PlusTerveydessä marssijärjestys oli toinen. Ensin strategiassa naulattiin kiinni tavoiteltu markkinapositio. Sen jälkeen tunnistettiin strategiset yritysjärjestelyjen kohteet sekä rahoitusmuodot.
Kun yhtiön omistavat siellä työskentelevät asiantuntijat, joista monet ovat olleet talossa jo vuosikymmeniä, strategioita ei sanella johtoryhmästä. Aaltonen aloittikin uransa PlusTerveyden toimitusjohtajana kiertämällä kenttää.
"Kiersin ensimmäisen vuoden aikana kaikki toimipisteet ja tapasin osakkaat. Kävimme kahdenkeskisiäkin keskusteluja siitä, mitä tulevaisuudelta ja uudistumiselta toivotaan."
Pohjatyö vei 6–9 kuukautta. Aaltosen mukaan se oli välttämätön vaihe. Vasta kun yrityksessä oli löydetty valmius uudistua, tuli yrityskaupoista mahdollisia.
Aaltosen mukaan yrityskauppa on tietyllä tavalla ”positiivinen pakko” uudistua.
”Silloin ei ole vaihtoehtoa olla uudistumatta. Yrityskauppa nopeuttaa organisaation sisäistä muutosta, kunhan siihen on ensin luotu valmius."
Yksityinen terveydenhuolto on Suomessa jo pitkälle konsolidoitunut, samoin kuin teknologia-ala.
"Saattaa olla vain yksi, kaksi tai kolme yritystä, jotka sopivat yrityksen tavoittelemaan markkinapositioon. Ne eivät välttämättä ole myynnissä. Sitten pitää vain tehdä asiat niin, että mahdollisuus johtaa haluttuun lopputulokseen."
Ratkaisevaa on Aaltosen mukaan tavoiteltu markkinapositio, ei yksittäisen kohteen houkuttelevuus.
Elokuussa Aaltosen kuvailema tilanne näkyi käytännössä. Ensin PlusTerveys osti terapiapalveluihin erikoistuneen Kuulevan, jonka liikevaihto on noin 8 M€. Kaupassa noin 50 PlusTerveyden ja noin 160 Kuulevan asiantuntijaa yhdistivät voimansa.
Hieman myöhemmin tiedotettiin liiketoimintakaupasta, jossa PlusTerveys ilmoitti ostavansa SYNLABin Suomen näytteenotto- ja kuvantamisverkoston (38 toimipistettä yli 30 paikkakunnalla, noin 130 työntekijää). Kauppa vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän, ja sen arvioidaan toteutuvan viimeistään vuodenvaihteessa.
Kasvustrategia muuttaa yrityksessä myös ajankäyttöä. Tämä pätee mihin tahansa säädeltyyn alaan.
"Ajan saa kulumaan pyörittämällä papereita ja rutiineja. Sitten huomaat, että meni viikko, kuukausi tai vuosi, eikä mikään oikein edennyt. Olemassa olevien rakenteiden ylläpitäminen on pahin kilpailija sille, että yritys pääsee kasvun uralle."
PlusTerveydessä jokaisen hallinnon työntekijän tehtäväkuva on käyty läpi. Keskusteluissa pohditaan säännöllisesti, tukeeko tekeminen kasvua ja voiko rutiinitehtäviä automatisoida teknologian avulla. Ihmisten on tärkeää keskittyä vuorovaikutukseen ja niihin tehtäviin, joissa toisten kohtaaminen ja ihmisen tekemä työ luovat aidosti lisäarvoa.
Kun taloon tulee satoja uusia ihmisiä, integraatio ei näy heti liikevaihdossa. PlusTerveydessä eteneminen tapahtuu kolmessa vaiheessa:
1. Rakennetaan palveluketjut (esim. suun terveyden asiakas ohjataan saumattomasti diagnostiikkaan).
2. Hiotaan palveluverkko kuntoon joka paikkakunnalla.
3. Siirrytään yhteiseen arkeen.
Integraation onnistumista PlusTerveys mittaa esimerkiksi asiakas- ja henkilöstökokemuksella, sisäisillä lähetteillä ja käyttöasteilla.
Teknologiasijoittaja osaomistajana terveysalan yhtiössä saattaa vaikuttaa erikoiselta ratkaisulta. Aaltosen mukaan teknologia on sisällä PlusTerveyden toiminnassa ainakin kolmella tavalla:
Hoitotyössä: Hoidon suunnittelussa käytetään 3D-mallinnusta, komponenteissa 3D-jyrsimiä ja -tulostusta sekä kuvantamisessa tekoälyä.
Asioinnissa: Terveydenhuollossa on käynnissä samanlainen digisiirtymä kuin vaikkapa pankkialalla on tapahtunut jo aiemmin. Tästä hyvä esimerkki on se, että reseptin voi nykyään uusia vaikka seisoessaan liikennevaloissa.
Rutiineissa: Teknologia hoitaa rutiinityöt, jolloin ihmisille jää aikaa kohdata toisensa. Kasvokkain kohtaamista ei teknologialla koskaan korvata.
"Voland tuo yhteistyöhön teknologiaymmärrystä, jonka founder joutuisi muuten ostamaan palveluna. Kanssayrittäjältä yrittäjä saa asiantuntemusta pääoman lisäksi. Työskentely on silti yrittäjävetoista", pitkään sijoittajien kanssa työskennellyt Aaltonen sanoo.